Blogi: Droonit kaupunkiympäristössä: mitä teknologia mahdollistaa jo nyt ja mitä on tulossa?
Droonit kaupunkiympäristössä: mitä teknologia mahdollistaa jo nyt ja mitä on tulossa? Kaupungit kasvavat, palvelutarpeet monimutkaistuvat ja samalla paine tehokkuuteen, turvallisuuteen ja kestävyyteen lisääntyy. Yksi nopeasti kehittyvä teknologia, joka vastaa näihin haasteisiin, on ilmarobotiikka eli droonit. Vielä muutama vuosi sitten droonit nähtiin lähinnä harrastelaitteina tai ilmakuvauksen apuvälineinä. Tänään ne ovat yhä useammin osa kaupunkien arkea. Tässä blogissa on koottu yhteen Urban Mobile Robotics -hankkeen aikana tehdyn State of the Art -selvityksen ja benchmarkkauksen keskeisiä havaintoja drooniteknologian nykytilasta, sekä sen käytöstä kaupunkiympäristössä. Hankkeessa tarkastellaan mobiilirobotiikan ratkaisuja maa-, ilma- ja vesiympäristöissä sekä testataan uusia ratkaisuja käytännön pilottien ja testbed-kokeilujen kautta kaupunkiympäristössä. Droonit eivät ole enää vain kauko-ohjattuja laitteita Nykyiset droonit ovat teknisesti kehittyneitä järjestelmiä, jotka hyödyntävät monipuolisia sensoreita, tekoälyä ja kehittynyttä viestintää. Anturijärjestelmät, kuten kamerat, lämpökamerat ja LiDAR, mahdollistavat ympäristön tarkan havainnoinnin. Sensorifuusion avulla drooni yhdistää eri lähteistä tulevan datan yhtenäiseksi ja luotettavaksi tilannekuvaksi, mikä on erityisen tärkeää tiheässä kaupunkiympäristössä. Autonomian kehittyminen on ollut yksi merkittävimmistä harppauksista drooniteknologiassa. Droonit pystyvät nykyisin suunnittelemaan reittejä, välttämään esteitä ja tekemään lennonaikaisia päätöksiä ilman jatkuvaa ihmisen ohjausta. Tekoäly tukee tätä kehitystä mahdollistamalla esimerkiksi esteiden tunnistamisen, riskien arvioinnin ja vaihtoehtoisten toimintatapojen valinnan muuttuvissa tilanteissa. Droonit avaavat uusia mahdollisuuksia kaupunkien arjessa Kaupunkilogistiikka on yksi näkyvimmistä droonien sovellusalueista. Erityisesti niin sanottu viimeinen kilometri eli tavaran kuljetus varastolta asiakkaalle on kallista ja kuormittaa kaupunkiliikennettä. Droonit voivat ohittaa ruuhkat, lyhentää toimitusaikoja ja vähentää päästöjä. Myös Suomessa on jo kokeiltu droonikuljetuksia käytännössä. Espoossa on toteutettu pilotteja, joissa Wolt ja Manna ovat tehneet yhteistyötä ruoan kuljettamiseksi droonilla ravintoloista suoraan kuluttajille. Pilotit osoittavat, että droonit voivat toimia osana kaupunkilogistiikkaa myös todellisissa arjen tilanteissa. Toinen merkittävä käyttökohde on seuranta ja tarkastus. Rakennustyömailla droonit keräävät säännöllisesti ilmakuvia ja 3D-malleja, joiden avulla työmaan etenemistä voidaan seurata tarkasti ilman jatkuvaa fyysistä läsnäoloa. Tämä parantaa turvallisuutta ja tehostaa projektinhallintaa. Samalla drooneja hyödynnetään putkistojen, kattojen ja muun infrastruktuurin tarkastuksessa, jossa lämpökamerat auttavat havaitsemaan vuotoja ja rakenteellisia ongelmia jo varhaisessa vaiheessa. Ympäristön ja ilmaston seurannassa droonit tarjoavat kaupungeille uudenlaisen työkalun. Ilmasta kerätty tieto tukee ilmanlaadun, viheralueiden kunnon, tulvariskien ja lämpösaarekeilmiöiden tarkastelua. Näin droonit tukevat myös kestävää kaupunkisuunnittelua ja ilmastonmuutokseen sopeutumista. Turvallisuus- ja pelastustoiminta hyötyvät nopeasta tilannekuvasta Pelastus- ja turvallisuustehtävissä droonien arvo korostuu erityisesti tilanteissa, joissa nopeus ja turvallisuus ovat kriittisiä. Lämpökameroilla varustetut droonit voivat auttaa kadonneiden henkilöiden etsinnässä, tulipalojen tilannekuvan muodostamisessa tai vaarallisten alueiden tarkastelussa ilman, että pelastushenkilöstö altistuu riskeille. Mikä vielä rajoittaa droonien laajaa käyttöä? Teknologisesta kehityksestä huolimatta droonien käyttöön liittyy edelleen haasteita. Yksi keskeisimmistä on rajallinen lentoaika, joka johtuu akkuteknologian rajoitteista. Tätä haastetta pyritään ratkaisemaan kehittämällä jatkuvasti uusia akkuteknologioita sekä automaattisia latausratkaisuja. Yksi nouseva ratkaisu on niin sanottu drone in a box -konsepti, jossa drooni palaa autonomisesti latausasemalleen, kun taas toinen drooni voi jatkaa tehtävää. Näin toimintaa voidaan ylläpitää lähes keskeytyksettä esimerkiksi valvonta- ja seurantatehtävissä. Toinen lähestymistapa on automaattinen akunvaihto robottikäsivarsien avulla. Tällöin tyhjä akku vaihdetaan ladattuun muutamassa sekunnissa, mikä mahdollistaa droonien pysymisen ilmassa mahdollisimman pitkään silloin, kun jatkuva tilannekuva on kriittistä. Teknologian ohella sääntely ja hyväksyttävyys ovat ratkaisevassa roolissa. Erityisesti BVLOS-lennot, eli lennot ohjaajan näköyhteyden ulkopuolella, automaattinen toiminta ja usean droonin samanaikainen operointi vaativat selkeitä lupakäytäntöjä ja yhteisiä pelisääntöjä. Myös kansalaisten huoli melusta ja yksityisyydestä on huomioitava, jotta droonipalvelut voidaan ottaa käyttöön laajasti. Kohti älykkäitä ja verkottuneita kaupunkeja Tulevaisuudessa droonien rooli kaupungeissa todennäköisesti kasvaa. Akkuteknologian, automaattisten latausjärjestelmien, tekoälyn sekä 5G- ja tulevaisuudessa 6G-verkkojen kehitys mahdollistaa entistä pidemmälle automatisoidun ja luotettavamman toiminnan. Droonit voivat muodostaa osan laajempaa älykaupunkiekosysteemiä yhdessä muun liikenteen, robotiikan ja digitaalisten palveluiden kanssa. Yhteenvetona Droonit eivät ole enää tulevaisuuden visio, vaan käytännön työkalu, joka tarjoaa kaupungeille uusia mahdollisuuksia tehokkuuden, turvallisuuden ja kestävyyden parantamiseen. Täyden potentiaalinsa ne saavuttavat kuitenkin vasta, kun teknologia, sääntely ja käyttökokemukset kehittyvät rinnakkain. Lue lisää ilmarobotiikan nykytilanteesta hankkeen osana kirjoitetusta State of the Art -raportista: Urban Mobile Robotics State of the art -raportti: Ilmarobotiikka kaupunkiympäristössä (Abdulrahman Ali, 2026). Lataa State of the art -raportti: Ilmarobotiikka kaupunkiympäristössä (pdf). Kirjoittaja Abdulrahman Ali on koneautomaatioinsinööri, joka työskentelee projekti-insinöörinä Urban Mobile Robotics -hankkeessa. Abdulrahmanin vastuualueena hankkeessa on ilmarobotiikan eli drooni-teknologian tutkimus, kehittäminen ja tuki hankkeen piloteissa, ja hän on myös osa Metropolian Robo Garagen tiimiä.
Blogi: Tehtävänä rakentaa maailman ensimmäinen kaupunkirobotiikan alusta: dataa, erilaisia näkökulmia ja yllättäviä oivalluksia
Blogi: Tehtävänä rakentaa maailman ensimmäinen kaupunkirobotiikan alusta: dataa, erilaisia näkökulmia ja yllättäviä oivalluksia Aloitetaan havainnolla: Suomi näyttäisi olevan hyvä toimintaympäristö liikkuvia kaupunkirobotiikan ratkaisuja tuottaville yrityksille. Helsinki kuuluu ensimmäisiin kaupunkeihin maailmassa, joissa robotit ilmestyivät katukuvaan ja tällä hetkellä pelkästään Starshipin Alepa-robotit toimittavat vuosittain miljoona tilausta Suomessa. Suomessa on myös käytössä huomattavasti suurempi määrä kuljetusrobotteja kuin esimerkiksi väkiluvultaan yli kymmenen kertaa suuremmassa Isossa-Britanniassa. Yksi syy tähän on teknologiamyönteisessä kulttuurissa. Kuluttajat ovat ennakkoluulottomia kokeilemaan uusia ratkaisuja, ja lainsäätäjät nopeita luomaan kansallisia pelisääntöjä, jotka mahdollistavat uusien teknologioiden kokeilut markkinassa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa yritysten luvat pitää neuvotella kunnanvaltuusto kerrallaan, joista useimmat vasta tutkivat sopivia toimintamalleja. Ei siis ole yllätys, että monet kaupunkirobotiikan johtavat yritykset kuten Google Wing, Coco Robotics ja Manna Aero hakevat käytännön kokemusta ja vauhtia maailman valloitukseen juuri Suomessa. Tämä havainto oli lähtökohtana Urban Mobile Robotics -hankkeellemme. Päätimme lähteä hakemaan sopivaa visiota kysymyksestä: jos Suomi kerran on avoin robotiikkakokeiluille, niin mitä haasteita täällä voisi yrittää ratkaista, joista myös muu maailma hyötyy? Ja mistä niitä löytyy? Hypoteesi: Aito tarve löytyy kaupungin ihmisiltä, jotka ratkaisevat todellisia haasteita päivittäin, ei teknologiaraporteista Ensimmäinen askeleemme oli välttää ”ratkaisu etsii ongelmaa” -ansaa. Päätimme haastatella Helsingin kaupungin eri alojen asiantuntijoita ja ymmärtää minkälaisten haasteiden kanssa he painivat juuri nyt. Keskustelujen tarkoituksena oli ymmärtää syvällisemmin heidän arkeaan ideoimatta lennosta mitään ratkaisuja. Keskustelut poikivat laajan kirjon erilaisia haasteita, joiden ratkaisemisen motivaationa saattoi olla tuleva lainsäädännön muutos, työturvallisuuden parantaminen, tarve tehostaa toimintaa tai yksinkertaisesti päästä eroon typeristä toistuvista monotonisista tehtävistä kuten manuaalisesta tiedonsiirrosta erilaisten järjestelmien välillä. Koeasetelma: Monen osapuolen stressitesti Seuraavaksi rakensimme koeasetelman. Esittelimme nämä haasteet laajalle joukolle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin toimijoita ja pyysimme heitä arvioimaan niitä viidellä kriteerillä: merkittävyys kaupungille, laajempi vaikuttavuus, tekninen toteutettavuus, innovatiivisuus ja kaupallinen skaalautuvuus. Tavoitteemme ei ollut löytää yhtä ”parasta” haastetta, vaan ymmärtää, miten eri toimijoiden näkemykset eroavat toisistaan – ja miksi. Tulokset ja analyysi: Äänestysdatan yllättävä signaali Datan analysointi paljasti jotain mielenkiintoista: osassa haasteista pistehajonta oli yllättävän suurta. Asiantuntijat näkivät haasteiden potentiaalin hyvin eri tavalla. Esimerkki 1: ”Vedenlaadun seuranta” sai korkeat pisteet merkittävyydestä, mutta matalat teknisestä toteutettavuudesta. Kaupungin asiantuntija näkee polttavan tarpeen, mutta teknologiayritys näkee akkreditointiin ja laboratorioanalyyseihin liittyvät esteet, jotka tekevät automatisoinnista (ja liiketoiminnasta) vaikeaa. Esimerkki 2: ”Järjestelmäintegraatio ja valvonnan automatisointi”, joka ei noussut kärkeen, mutta sai korkeat pisteet teknisestä toteutettavuudesta ja skaalautuvuudesta. Ongelma ei siis ollut ehkä mediaseksikäs, mutta se on perustavanlaatuinen ”putkityö”, jonka ratkaiseminen mahdollistaisi monien muiden palveluiden rakentamisen. Tämä data osoittaa, että ”paras” haaste riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Kaupungin arvoasteikko painottaa yhteiskunnallista hyötyä ja riskienhallintaa. Yrityksen arvoasteikko painottaa kaupallista potentiaalia ja skaalautuvuutta. Sijoittajia ei ollut kummassakaan tilaisuudessa kovin sankoin joukoin paikalla, joten sen osalta voisi ehkä päätellä, että suomalaiset sijoittajat luottavat enemmän markkinasignaaleihin eivätkä halua olla liian aikaisessa vaiheessa mukana. Johtopäätökset ja seuraavat askeleet Tämän prosessin tuloksena emme saaneet yhtä vastausta, vaan ehkä paremman kysymyksen: Miten rakentaa ekosysteemi, joka sovittaa eriävät intressit yhteen ja tuottaa ratkaisuja, jotka ovat samanaikaisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä ja teknisesti toteutettavia, mutta myös kaupallisesti kannattavia? Tarkoituksenahan ei ole tehdä vain pari hassua liikkuvan robotiikan irtopilottia, vaan löytää prosessi, joka tuottaa jatkuvaa arvoa kaikille sidosryhmille. Odense Robotics Tanskassa on hyvä malliesimerkki siitä, miten isoksi yhteisö voi kasvaa suhteellisen nopeasti, kun kaikki voimavarat saadaan koottua tehokkaasti yhteen. Liikevaihto on parissa vuosikymmenessä kasvanut nollasta lähes 5 miljardiin euroon ja kasvaa edelleen vauhdikkaasti. Seuraava vaihe on siirtyä pilotteihin. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja, uusia tapoja käyttää jo käytössä olevia teknologioita, houkutella lisää hyviä yrityksiä mukaan pääkaupungin robotiikkaekosysteemiin ja synnyttää yhdessä yhteisö, jonka puoleen kaupungit kääntyvät, kun ne tarvitsevat ratkaisuja haasteisiinsa. Tässä pähkinänkuoressa se, miten olemme päässeet tähän pisteeseen. Jätä tarjous 5.12. mennessä tästä linkistä: elomake.metropolia.fi/lomakkeet/46713/lomake.html. Kehitystyö ja pilotointi starttaa 2026. Kirjoittaja Aleksis Pillai työskentelee projektipäällikkönä Forum Virium Helsingin datatiimissä ja vastaa Urban Mobile Robotics -hankkeesta. Hänen työnsä keskiössä on kaupunkirobotiikan käytännön kokeilujen koordinointi sekä yhteistyö kaupungin, startupien ja korkeakoulujen kanssa. Pillai on työskennellyt teknologia- ja mediasektoreilla sekä Suomessa että kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Hänellä on taustaa startup-yrittäjyydestä ja teknologiakehityksestä sekä kokemusta työskentelystä monialaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä. Ennen yrittäjyyttä Pillai työskenteli TV- ja mediatuotannoissa erilaisissa kehittäjä-, tuottaja- ja sisältötehtävissä. aleksis.pillai@forumvirium.fi Lähteet www.theguardian.com/business/2025/oct/04/delivery-robots-skype-co-founder-ahti-heinla-starship
Uutiskirjearkisto
Uutiskirjearkisto Uutiskirje 1/2025 Uutiskirje 2/2025 Uutiskirje 3/2025 Uutiskirje 4/2025
