Blogi: Tehtävänä rakentaa maailman ensimmäinen kaupunkirobotiikan alusta: dataa, erilaisia näkökulmia ja yllättäviä oivalluksia
Blogi: Tehtävänä rakentaa maailman ensimmäinen kaupunkirobotiikan alusta: dataa, erilaisia näkökulmia ja yllättäviä oivalluksia Aloitetaan havainnolla: Suomi näyttäisi olevan hyvä toimintaympäristö liikkuvia kaupunkirobotiikan ratkaisuja tuottaville yrityksille. Helsinki kuuluu ensimmäisiin kaupunkeihin maailmassa, joissa robotit ilmestyivät katukuvaan ja tällä hetkellä pelkästään Starshipin Alepa-robotit toimittavat vuosittain miljoona tilausta Suomessa. Suomessa on myös käytössä huomattavasti suurempi määrä kuljetusrobotteja kuin esimerkiksi väkiluvultaan yli kymmenen kertaa suuremmassa Isossa-Britanniassa. Yksi syy tähän on teknologiamyönteisessä kulttuurissa. Kuluttajat ovat ennakkoluulottomia kokeilemaan uusia ratkaisuja, ja lainsäätäjät nopeita luomaan kansallisia pelisääntöjä, jotka mahdollistavat uusien teknologioiden kokeilut markkinassa. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa yritysten luvat pitää neuvotella kunnanvaltuusto kerrallaan, joista useimmat vasta tutkivat sopivia toimintamalleja. Ei siis ole yllätys, että monet kaupunkirobotiikan johtavat yritykset kuten Google Wing, Coco Robotics ja Manna Aero hakevat käytännön kokemusta ja vauhtia maailman valloitukseen juuri Suomessa. Tämä havainto oli lähtökohtana Urban Mobile Robotics -hankkeellemme. Päätimme lähteä hakemaan sopivaa visiota kysymyksestä: jos Suomi kerran on avoin robotiikkakokeiluille, niin mitä haasteita täällä voisi yrittää ratkaista, joista myös muu maailma hyötyy? Ja mistä niitä löytyy? Hypoteesi: Aito tarve löytyy kaupungin ihmisiltä, jotka ratkaisevat todellisia haasteita päivittäin, ei teknologiaraporteista Ensimmäinen askeleemme oli välttää ”ratkaisu etsii ongelmaa” -ansaa. Päätimme haastatella Helsingin kaupungin eri alojen asiantuntijoita ja ymmärtää minkälaisten haasteiden kanssa he painivat juuri nyt. Keskustelujen tarkoituksena oli ymmärtää syvällisemmin heidän arkeaan ideoimatta lennosta mitään ratkaisuja. Keskustelut poikivat laajan kirjon erilaisia haasteita, joiden ratkaisemisen motivaationa saattoi olla tuleva lainsäädännön muutos, työturvallisuuden parantaminen, tarve tehostaa toimintaa tai yksinkertaisesti päästä eroon typeristä toistuvista monotonisista tehtävistä kuten manuaalisesta tiedonsiirrosta erilaisten järjestelmien välillä. Koeasetelma: Monen osapuolen stressitesti Seuraavaksi rakensimme koeasetelman. Esittelimme nämä haasteet laajalle joukolle yritysten, tutkimuslaitosten ja julkisen sektorin toimijoita ja pyysimme heitä arvioimaan niitä viidellä kriteerillä: merkittävyys kaupungille, laajempi vaikuttavuus, tekninen toteutettavuus, innovatiivisuus ja kaupallinen skaalautuvuus. Tavoitteemme ei ollut löytää yhtä ”parasta” haastetta, vaan ymmärtää, miten eri toimijoiden näkemykset eroavat toisistaan – ja miksi. Tulokset ja analyysi: Äänestysdatan yllättävä signaali Datan analysointi paljasti jotain mielenkiintoista: osassa haasteista pistehajonta oli yllättävän suurta. Asiantuntijat näkivät haasteiden potentiaalin hyvin eri tavalla. Esimerkki 1: ”Vedenlaadun seuranta” sai korkeat pisteet merkittävyydestä, mutta matalat teknisestä toteutettavuudesta. Kaupungin asiantuntija näkee polttavan tarpeen, mutta teknologiayritys näkee akkreditointiin ja laboratorioanalyyseihin liittyvät esteet, jotka tekevät automatisoinnista (ja liiketoiminnasta) vaikeaa. Esimerkki 2: ”Järjestelmäintegraatio ja valvonnan automatisointi”, joka ei noussut kärkeen, mutta sai korkeat pisteet teknisestä toteutettavuudesta ja skaalautuvuudesta. Ongelma ei siis ollut ehkä mediaseksikäs, mutta se on perustavanlaatuinen ”putkityö”, jonka ratkaiseminen mahdollistaisi monien muiden palveluiden rakentamisen. Tämä data osoittaa, että ”paras” haaste riippuu täysin siitä, keneltä kysytään. Kaupungin arvoasteikko painottaa yhteiskunnallista hyötyä ja riskienhallintaa. Yrityksen arvoasteikko painottaa kaupallista potentiaalia ja skaalautuvuutta. Sijoittajia ei ollut kummassakaan tilaisuudessa kovin sankoin joukoin paikalla, joten sen osalta voisi ehkä päätellä, että suomalaiset sijoittajat luottavat enemmän markkinasignaaleihin eivätkä halua olla liian aikaisessa vaiheessa mukana. Johtopäätökset ja seuraavat askeleet Tämän prosessin tuloksena emme saaneet yhtä vastausta, vaan ehkä paremman kysymyksen: Miten rakentaa ekosysteemi, joka sovittaa eriävät intressit yhteen ja tuottaa ratkaisuja, jotka ovat samanaikaisesti yhteiskunnallisesti merkittäviä ja teknisesti toteutettavia, mutta myös kaupallisesti kannattavia? Tarkoituksenahan ei ole tehdä vain pari hassua liikkuvan robotiikan irtopilottia, vaan löytää prosessi, joka tuottaa jatkuvaa arvoa kaikille sidosryhmille. Odense Robotics Tanskassa on hyvä malliesimerkki siitä, miten isoksi yhteisö voi kasvaa suhteellisen nopeasti, kun kaikki voimavarat saadaan koottua tehokkaasti yhteen. Liikevaihto on parissa vuosikymmenessä kasvanut nollasta lähes 5 miljardiin euroon ja kasvaa edelleen vauhdikkaasti. Seuraava vaihe on siirtyä pilotteihin. Tavoitteena on löytää uusia ratkaisuja, uusia tapoja käyttää jo käytössä olevia teknologioita, houkutella lisää hyviä yrityksiä mukaan pääkaupungin robotiikkaekosysteemiin ja synnyttää yhdessä yhteisö, jonka puoleen kaupungit kääntyvät, kun ne tarvitsevat ratkaisuja haasteisiinsa. Tässä pähkinänkuoressa se, miten olemme päässeet tähän pisteeseen. Jätä tarjous 5.12. mennessä tästä linkistä: elomake.metropolia.fi/lomakkeet/46713/lomake.html. Kehitystyö ja pilotointi starttaa 2026. Kirjoittaja Aleksis Pillai työskentelee projektipäällikkönä Forum Virium Helsingin datatiimissä ja vastaa Urban Mobile Robotics -hankkeesta. Hänen työnsä keskiössä on kaupunkirobotiikan käytännön kokeilujen koordinointi sekä yhteistyö kaupungin, startupien ja korkeakoulujen kanssa. Pillai on työskennellyt teknologia- ja mediasektoreilla sekä Suomessa että kansainvälisissä toimintaympäristöissä. Hänellä on taustaa startup-yrittäjyydestä ja teknologiakehityksestä sekä kokemusta työskentelystä monialaisissa ja kansainvälisissä tiimeissä. Ennen yrittäjyyttä Pillai työskenteli TV- ja mediatuotannoissa erilaisissa kehittäjä-, tuottaja- ja sisältötehtävissä. aleksis.pillai@forumvirium.fi Lähteet www.theguardian.com/business/2025/oct/04/delivery-robots-skype-co-founder-ahti-heinla-starship
Uutiskirjearkisto
Uutiskirjearkisto Uutiskirje 1/2025 Uutiskirje 2/2025 Uutiskirje 3/2025 Uutiskirje 4/2025
