Maarobotiikka kehittyy vauhdilla, ja lyhenteet kuten AMR, AGV, UGV ja monet muut vilisevät keskusteluissa. Näitä kaikkia termejä yhdistää yksi asia: ne ovat itsenäisesti maalla liikkuvia robotteja, jotka hyödyntävät kehittyneitä sensoreita ja älykkäitä ratkaisuja erilaisissa ympäristöissä. Keskeiset kysymykset ovat: mitä nämä lyhenteet tarkoittavat, millaisia erilaisia maarobotteja on olemassa, ja miten ne havainnoivat ympäristöään.
Tässä blogissa on esitellään Urban Mobile Robotics -hankkeen aikana tehdyn State of the Art -selvityksen ja benchmarkkauksen keskeisiä havaintoja maata pitkin kulkevien robottien teknologian nykytilasta, sekä sen käytöstä kaupunkiympäristössä. Hankkeessa tarkastellaan mobiilirobotiikan ratkaisuja maa-, ilma- ja vesiympäristöissä sekä testataan uusia ratkaisuja käytännön pilottien ja testbed-kokeilujen kautta kaupunkiympäristössä.
Yleensä maata pitkin kulkevassa mobiilirobotiikassa puhutaan AMR:stä tai AGV:stä, jotka ovat suomeksi autonominen mobiilirobotti ja miehittämätön maalla liikkuva ajoneuvo. Termit tulevat englanninkielisistä sanoista Autonomous Mobile Robot ja Automated Guided Vehicle. AGV:t liikkuvat ennalta määritettyjä, usein fyysisesti ympäristöön merkittyjä reittejä pitkin, kun taas AMR:t pystyvät toimimaan itsenäisesti ja navigoimaan itse muuttuvassa ympäristössä ilman kiinteitä reittejä.
Joskus voidaan myös puhua UGV:stä, IGV:stä, SGV:stä, LGV:stä tai AIV:stä. Lyhenteitä on niin useita, että ne voivat sekoittaa monen pään. Loppupeleissä puhutaan kuitenkin autonomisesta ajoneuvosta, joka liikkuu käyttäen jotakin teknologiaa jollakin tavalla.
SGV ja AIV ovat olennaisesti synonyymejä AMR:lle ja tulevat sanoista Self-Guided Vehicle ja Autonomous Intelligent Vehicle. LGV tulee sanoista Laser Guided Vehicle, joka käyttää nimensä mukaisesti liikkumiseen lasereita. IGV tulee sanoista Intelligence Guided Vehicle, ja tarkoittaa suomeksi älyohjattua ajoneuvoa. IGV on edistyksellinen automaattinen ajoneuvo, joka eroaa perinteisistä AGV-järjestelmistä suuren joustavuutensa ansiosta.
UGV tulee taas sanoista Unmanned Ground Vehicle, ja tarkoittaa suomeksi miehittämätöntä maalla liikkuvaa ajoneuvoa, jossa ei siis ole ihmistä kyydissä. Ajoneuvoa voidaan ohjata etänä, puoliautonomisesti tai täysin autonomisesti. UGV-termi kattaa koko skaalan puhtaasti etäohjatusta täysin autonomiseen toimintaan.
Robotit voivat olla hyvin monenlaisia, ja niiden rakenteet ja liikkumistavat vaihtelevat käyttötarkoituksen mukaan. Rakenteeseen vaikuttaa esimerkiksi se, millaisessa ympäristössä robotin pitää toimia, kuinka paljon sen täytyy kantaa kuormaa ja millaista liikettä tehtävä edellyttää.
Tyypillisesti robotit liikkuvat neljällä tai kuudella pyörällä, mutta on myös robotteja joilla on enemmän tai vähemmän renkaita. Lisäksi löytyy robotteja, joilla ei ole renkaita ollenkaan. Tuttuja esimerkkejä ovat telaketjurobotit, mutta monilla kiinnostavilla roboteilla on raajat. Tyypillisimpiä raajallisia robotteja ovat kaksi- tai neliraajaiset robotit, eli tunnetummin ihmistä muistuttavat humanoidit ja ”koirarobotit”, mutta nämä eivät ole ainoita raajallisia robottityyppejä. Kaksi- ja neliraajaisten lisäksi on olemassa myös yksi-, kolme- ja kuusiraajaisia robotteja, sekä monia muita vaihtoehtoja. Raajallisten robottien esikuvana on yleensä jokin eläinlaji, jonka muotoon ne viittaavat.
Sensorit ovat keskeisessä roolissa mobiilirobotin toiminnassa, sillä niiden avulla robotti pystyy havainnoimaan ympäristöään ja tekemään tarvittavia päätöksiä liikkumisensa ohjaamiseksi. Kaikki nämä robotit käyttävät monenlaisia sensoreita ja laitteita liikkumiseen, kuten 2D- ja 3D-LIDAReita. LIDARit lähettävät lasersäteitä ja analysoivat heijastunutta valoa. Robotit käyttävät myös ultraääni- ja infrapunasensoreita, joita hyödynnetään etäisyyden mittaamisessa. Ultraäänianturi lähettää ääniaaltoja ja mittaa niiden heijastumista takaisin anturiin, kun taas infrapuna-anturi lähettää infrapunasäteilyä ja mittaa takaisin heijastuvaa valon määrää. Robotit käyttävät myös kameroita esimerkiksi kappaletunnistukseen ja etäohjaukseen. Stereokamerat ovat myös yleisiä roboteissa, jotka tuottavat kolmiulotteista dataa.
Starship Technologies -yrityksen kuljetusrobotit ovat jo monelle tuttu näky kaupunkien kaduilla.
Pyörillä maata pitkin kulkevat mobiilirobotit ovat jo tuttu näky monen kaupungin kaduilla, mutta eri tavoin kulkevat robotit voivat mahdollistaa laajasti sovelluksia tulevaisuudessa. Kaupunkien eritasoiset rakenteet hisseineen ja portaineen voivat vaatia mobiiliroboteilta erilaisia kulkukeinoja ja kommunikointia eri järjestelmien kanssa.
Urban Mobile Robotics -hankkeen pilotoinneissa pääsemme muun muassa testaamaan pyörillä kulkevien mobiilirobottien kykyä kerätä ja jakaa dataa ympäristöstään esimerkiksi kaupunki-infran kunnon seuraamisessa.
https://www.europeanbusinessreview.com/agv-aiv-amr-sgv-lgv-what-are-these/
https://en.wikibooks.org/wiki/Robotics/Types_of_Robots
https://provenrobotics.ai/types-of-sensors-in-robots/
https://techietory.com/robotics/sensors-in-robotics-types-and-applications/
Lue lisää maarobotiikan nykytilanteesta hankkeen osana kirjoitetusta State of the Art -raportista: Urban Mobile Robotics State of the art -raportti: Maarobotiikka kaupunkiympäristössä (Juho Pasanen, 2026).
Juho Pasanen on Metropolia Ammattikorkeakoulusta vastavalmistunut sähkö- ja automaatiotekniikan insinööri. Juho on projektityöntekijä Urban Mobile Robotics -hankkeessa, jossa hänen alueellaan on maa-teeman pilotointien tuki ja maata pitkin kulkevien robottien tutkimus. Juho on myös osa Metropolian Robo Garagen tiimiä.
